torstai, 26. tammikuuta 2012

Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskonferenssi tänään Moskovassa: Ei koskaan enää. Holokaustin kansainvälinen muistopäivä 27.1.

Venäjän senaatin puhemies Valentina Matvijenko, senaattori Boris Spiegel ja Euroopan Neuvoston ihmisoikeuspäällikkö tohtori Ralf-René Weingärtner avasivat kansainvälisen ihmisoikeuskonferenssin tänään Moskovassa. Kuvat: Johan Bäckman


Euroopan neuvoston ihmisoikeusjohtaja Ralf-René Weingärtner avasi tänään Moskovassa holokaustin kansainvälisen muistopäivän ihmisoikeuskonferenssin otsikolla "Ei koskaan enää". Konferenssiin osallistuu lähes 300 ihmistä ympäri maailmaa. Erityisen paljon vieraita on Yhdysvalloista. Punaisen Armeijan vapauttajasoturit vapauttivat Auschwitzin keskitysleirin 27.1.1945. Tuo päivä on julistettu maailmanlaajuiseksi holokaustin muistopäiväksi. Natsien miehittämällä alueella oli sodan aikana yli 15 000 keskitysleiriä (Suomessakin niitä oli kymmeniä mm. Lapissa natsimiehityksen alaisella alueella). Konferenssiin järjestää Euroopan Neuvosto yhteistyössä Maailma ilman natsismia -ihmisoikeusjärjestön kanssa. Suomea tilaisuudessa edusti Suomen antifasistisen komitean SAFKAn delegaatio: Johan Bäckman, Leena Hietanen, Petri Krohn, Juha Molari ja Janne Nummela.

Venäläinen senaattori Boris Spiegel lausui avajaispuheessaan, että holokaustin pääsyynä oli natsilainen ideologia, jota vastaan on edelleen taisteltava. Venäjän senaatin puhemies Valentina Matvijenkon mukaan ajat muuttuvat, mutta holokaustin muisto on ikuinen. Matvijenko siteerasi Tolstoita: Maailmassa on pahaa, koska pahat ihmiset liittoutuvat. Siksi on tärkeää, että hyvät ihmiset liittoutuvat. Matvienkon mukaan natsismi on Frankensteinin hirviö, joka elää edelleen. Internet lietsoo uusnatsipropagandaa ja värvää nuorisoa ääriliikkeisiin. Demokratian on oltava kansan vahvana suojana rasismia ja fasismia vastaan.

Euroopan Neuvoston ihmisoikeusjohtaja Ralf-René Weingärtner mainitsi kaksi päivämäärää: 20.1.1942 ja 27.1.1945. Näiden päivämäärien väliin mahtuu juutalaisten joukkotuho holokausti. Äskettäin tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun natsijohto sopi holokaustin toteuttamisesta Wannseen huvilassa Berliinin lähellä 20.1.1942. Juutalaiskansan lopullista tuhoamista kuvaa saksankielen sana "Endlösung". Punainen Armeija vapautti Auschwitzin kolme vuotta myöhemmin 27.1.1945, mutta väliin mahtui miljoonien juutalaisten, venäläisten ja romanien joukkokuolema kaasuttamalla, hirttämällä, ampumalla ja näännyttämällä. (Myös Suomesta rahdattiin tuhansia ihmisiä natsien keskitysleireille, lisäksi Suomessa murhattiin näännyttämällä kymmeniä tuhansia neuvostolaisia sotavankeja.) Euroopan Neuvosto perustettiin vuonna 1949 eurooppalaiseksi vastaukseksi natsismin ja fasismin hirviölle. Holokaustin jälkeisten sukupolvien on tunnistettava kaikki hälytysmerkit, jotta samaa ei tapahtuisi koskaan enää, Weingärtner sanoi.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi tervehdyksessään, että uusnatsismin vastainen taistelu on prioriteetti Venäjän ulkopolitiikassa.

Saksan suurlähettiläs Moskovassa Ulrich Brandenburg piti vaikuttavan venäjänkielisen puheen, jossa hän mm. sanoi: Holokausti on synkin osa Saksan historiaa. Sanoin ei voi kuvata sitä häpeää, jota Saksa kokee tapahtuneen vuoksi. Saksalla on erittäin suuri vastuu ja Saksa tiedostaa vastuunsa siitä, että mitään vastaavaa ei saa tapahtua koskaan enää. (Ehkä näemme vielä sen päivän, kun Suomen Moskovan suurlähettiläs pyytää venäläisiltä anteeksi Suomen törkeää hyökkäyssotaa mm. Leningradia vastaan, Leningradin siviiliväestön joukkomurhaamista, kymmenien tuhansien neuvostokansalaisten näännyttämistä nälkään suomalaisilla kuolemanleireillä jne.)

New Yorkin kaupunginvaltuutettu Alec Brook-Krasny sanoi, että Euroopan juutalaisten joukkotuho oli mahdollinen saksalaisen demokratian oloissa. Siksi demokratia ei takaa turvaa natsismin hirviöltä.

Israelin suurlähettiläs Moskovassa Dorit Golender sanoi, että yhden sielun pelastaminen merkitsee koko maailman pelastamista. Yksi ihminen on universaali.

Konferenssi jatkuu Moskovassa. Lisätietoja Johan Bäckman 040 503 5474