JÄRJESTÖKESKUSTELUUN
SKDL:n liittoneuvoston kokouksessa 12.12.1970 päätettiin yksimielisesti aloittaa laaja järjestökäsittely SKDL:n järjestöluonteesta. Tämä päätös heijasti ennen kaikkea sitä kritiikkiä, jota SKP:n vähemmistön ja SOL:n taholta SKDL:n 9.liittokokouksessa keväällä 1970 oli esitetty. Liittokokouksessahan mm. SOL:n hallituksen nimeämä edustaja SKDL:n liittohallitukseen syrjäytettiin ja siten järjestön itsenäisyyttä päättää omista edustajistaan kaikissa SKDL:n elimissä loukattiin. Kuvaavaa on, että 12.12.1970 pidetyssä liittoneuvoston kokouksessa alustavat puheenvuorot käyttivät toverit Erkki Rautee ja Terho Pursiainen. Edellinen selvitteli kommunistin näkemystä SKDL:stä eikä puuttunut sanallakaan SKP:n asiasta tekemiin päätöksin ja jälkimmäinen taas edusti vasemmistososialisteja.
Vuosikokouksessa 3.2.1971 ASS hyväksyi seuraavan julkilausuman SKDL:n yhteistyöjärjestöluonteesta:
"ASS:n vuosikokous pitää tärkeänä SKDL:n yhteistyöjärjestöluonteen voimistamista. Viime vuosina tapahtuneessa kehityksessä on ollut havaittavissa piirteitä, jotka ovat heikentäneet SKDL:n yhteistyöjärjestöluonnetta. SKDL:n liittokokouksessa eräät päätökset samoin kuin SKDL:n Helsingin ja Uudenmaan piirikokousten menettely ja toisen mielipidesuunnan syrjintä osoittaa, ettei SKDL:ssä mukana olevat eri poliittiset ryhmät ole joko ymmärtäneet tai halunneet ymmärtää ja hyväksyä SKDL:n sääntöjen edellyttämää yhteistyöjärjestömuotoa.
ASS:n vuosikokous pitää välttämättömänä, että SKDL:n luonteeseen liittyvät kysymykset altistetaan laajaan järjestökäsittelyyn paitsi SKDL:n järjestökentässä myös SKDL:n yhteistyöjäsenten kentässä."
JÄRJETÖPOLIITTINEN PÄÄTÖSLAUSELMA
(hyväksyttiin keskuskomitean kokouksessa 22.1.1976)
SKP:n 14. edustajakokous asetti puolueen keskeiseksi tehtäväksi SKP:n kaikipuolisen lujittamisen ja kehittämisen marxilais-leniniläisenä työväenpuolueena sekä puolueen työn voimistamisen ja vaikutuksen laajentamisen erilaisissa joukkojärjestöissä. Kommunistien tulee työskennellä SKDL:n kehittämiseksi yhteistoiminta- ja kansalaisjärjestöksi.
SKDL perustettiin yhteistoimintajärjestöksi, johon kommunistien ohella osallistui sosiaalidemokraatteja ja edistyksellisiä puolueisiin kuulumattomia kansalaisia. SKDL kehittyi nopeasti ja sen ansiot maamme ja sen työtätekevien hyväksi ovat arvokkaat. Kuitenkaan SKDL ei ole pystynyt tässä kehityksessä saavuttamaan riittävää monipuolisuutta ja laajuutta.
Porvariston ja sosiaalidemokraattien harjoittama voimakas poliittinen painostus ja syrjintä kaikkialla yhteiskuntaelämän aloilla sekä jatkuva propaganda, jossa SKDL on leimattu SKP:n peitejärjestöksi ja samastettu kommunistisen puolueen kanssa sekä kommunistien oma taitamattomuus ovat rajoittaneet huomattavasti SKDL:n mahdollisuuksia kehittyä riittävän laajaksi yhteistoimintajärjestöksi. Alkuaikojen jälkeen ei ole tapahtunut järjestöjen tai poliittisten ryhmien ja puolueiden liittymistä SKDL:oon siitä huolimatta, että niin sosiaalidemokraattisesta puolueesta kuin maalaisliitostakin on irtautunut poliittisiksi puolueiksi järjestäytyneitä ryhmiä. Ei myöskään varsinaisten poliittisten järjestöjen ulkopuolelta ole SKDL:oon liittynyt uusia yhteisöjäseniä. Näillä objektiivisilla tekijöillä on ollut huomattava vaikutus SKDL:n rakenteen ja toiminnan kehitykselle, se on muodostunut liiaksi kommunistien käsissä olevaksi poliittiseksi järjestöksi, joka yhä selväpiirteisemmin muistuttaa poliittista puoluetta. Näin suuri samankaltaisuus kahden suuren järjestön kesken aiheuttaa paljon voimien ja varojen tuhlausta sekä aikaansaa epäselvyyksiä ja ristiriitoja järjestöjen ja jäsenistöjen välillä. Tämän tilanteen jatkuminen ei vastaa puolueen eikä kansandemokraattisen liikkeen etuja. Näin ollen on pyrittävä etsimään toimintaa haittaaviin kysymyksiin ratkaisuja, jotka kehittävät SKP:tä että SKDL:oa siten, että koko kansandemokraattisen liikkeen voima ja vaikutus lisääntyy. Tätä tarkoitusta ei kuitenkann saavuteta näiden järjestöjen yhtymisellä.
On lähdettävä olevista oloista ja niistä merkittävistä muutoksista, joita on tapahtunut ja tapahtuu yhteiskunnassamme. Tieteellis-teknisen kehityksen myrskyisä nopeus maailman johtavissa teollisuusmaissa on ulottunut vaikutuksensa myös Suomeen. Tuotantovoimat kasvavat nopeasti. Pääoma ja tuotanto keskittyvät yhä suurempien yritysten ja yhtymien käsiin. Monopoliporvaristo joutuu selvästi koko muuta kansaa vastaan. Toisaalta työväenluokan sisällä ja sen suhteissa erilaisiin ei-monopolistisiin porvarillisiin ryhmiin, sivistyneistöön ja talonpoikaistoon, tapahtuu lähentymistä. Yhteiskunnalliset ilmiöt ovat tulleet verrattomasti monimuotoisemmiksi sekä luokkataistelu monimutkaisemmaksi ja omalla tavallaan vaikeammaksi. Yhteiskunnan vallankumoukselliseen muuttamiseen sosialistiseksi tarvitaan myös Suomessa marxilais-leniniläistä työväenpuoluetta -SKP:tä. Sen lisäksi juuri nykyoloissa on välttämätöntä kehittää SKDL:oa laajana yhteistoimintajärjestönä. Tältä pohjalta on tarkasteltava SKP:n kehittämisen kysymyksiä ja sen suhdetta SKDL:oon sekä puolueen jäsenstön työtä SKDL:ssä.
SKP:N KEHITTÄMINEN
Kommunistisen puolueen voima on sen polittiikassa, jäsenten aatteellisessa tietoisuudessa, yhtenäisyydessä ja katiivisessa toiminnassa puolueen päämäärien toteuttamiseksi. Se tekee mahdolliseksi puolueen joukkovaikutuksen kasvun ja takaa tulokset luottamuksellisten suhteiden rakentamisessa erilaisiin ajatussuuntiin lukeutuviin työtätekeviin ja heidän järjestöihinsä. Poliittisena puolueena SKP määrittelee oman kantansa, tekee päätöksiä kaikista yhteiskunnan ja poliittisen elämän kysymyksistä, kaikista tapahtumista ja ilmiöistä, joista se katsoo kannanmäärittelyn tarpeelliseksi.
Puolueen luonteen ja 14. edustajakokouksen päätösten pohjalta SKP:n sisäisen toiminnan tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. seuraavat:
1) Puolueen toiminnan ja vaikutuksen voimistamiseksi sekä puolueen jäsenten työn ohjaamiseksi tulee lisätä puolue-elinten poliitista aloitteellisuutta ja elävöittää toimintaa sekä tarpeen mukaan muodostaa erilaisia valmistelevia toimikuntia ja jaostoja. Puolueen järjestöllisen aseman vahvistamiseksi on jäsenmäärän lisääminen ensiarvoisen tärkeätä. Puoluejärjestöjen tulee nykyistä useammin esiintyä omissa nimissään puolueen toimintaan liittyvissä kysymyksissä.
2) Puolueen kehittämisen kannalta on välttämätöntä ratkaisevasti tehostaa puolueen tiedotustoimintaa. Sen avulla tehdään tunnetuksi puolueen politiikkaa ja poistetaan ennakkoluuloja väestön keskuudessa puoluetta kohtaan. Tässä tehtävässä on pyrittävä määrätietoisesti käyttämään hyväksi kaikkia nykyaikaisia tiedotusvälineitä.
3)SKP:n suorittamalle marxilaiselle kasvatustyölle on annettava erityisen suuri paino ja suunnattava se siten, että se samalla auttaa maassamme vallitsevien olosuhteiden monipuolista tutkimista ja selvittämistä. Puolueopiskelussa on kiinnitettävä suuri huomio mm. työväenluokan merkitykseen, sen sisällä tapahtuviin muutoksiin ja yhteistyöhön työväenluokan erilaisten poliittisten ryhmien sekä muiden suurpääomanvastaisten piirien välillä, kommunistisen puolueen luonteen ja toimintaperiaatteiden selvittelyyn, kansainvälisen kommunistisen liikkeen kysymyksiin sekä kehitykseen sosialistisissa maissa.
4) Edustajakokouksen päätökset ovat ohjeena koko puolueen toiminnalle. Näissä päätöksissä ja viimeaikaisessa toiminnassa on korostettu erityisesti toiminnan voimistamista työpaikoilla ja ammatillisissa järjestöissä sekä jäsenten työskentelyä erilaisissa kansalaisjärjestöissä puolueen vaikutuksen laajentamiseksi. Tässä työssä samoin kuin puolueen koko järjestötoiminnassa tulee korostaa perusjärjestöjen ja muiden puolue-elinten työn suurta merkitystä, kollektiivista vastuuta sekä poliittisen työn suunnittelua, ohjausta ja puolue-elinten päätösten täytäntöönpanon tarkistusta.
SKDL:N KEHITTÄMINEN
Nykyinen tilanne jolloin kommuniteihin ja kansandemokraatteihin kohdistuvat ennakkoluulot yleisessä mielipiteessä ovat vähentyneet kansandemokraattien ja kommunistien osallistuessa nyt myös hallitukseen on monessa suhteessa suotuisa SKDL:n tavoitteille. On pyrittävä tekemään mahdolliseksi uusien sosialististen ja ei-sosialististen ryhmien ja järjestöjen yhteistoiminta kommunistien kanssa SKDL:n puitteissa. Tämä koskee myös sivistyneistöä, johon kuuluvia on entistä enemmän lähentyny tSKDL:ää. Tämä kaikki edellyttää SKDL:n järjestörakenteen muutoksia myös väljempien järjestömuotojen suuntaan. Tulevaisuuden laajempien ja monitahoisempien mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen näyttäisi edellyttävän SKDL:n uudistamista entistä enenmmän yhteistoimintajärjestöksi, johon myös erilaisten yhteistoimikuntien muodossa on mahdollisuus osallistua ilman jäsensidonnaisuutta.
Tämän perusteella puolueen ja sen jäsenten tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen suuntaan, että
- SKDL:n järjestörakenne ja toimintamuodot vastaisivat entistä paremmin yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia;
- nykyinen järjestöllinen päällekäisyys vähitellen poistuisi sekä antaisi mahdollisuuden SKP:n ja SKDL:n voimien ja varojen nykyistä tarkoituksenmukaisempaan käyttöön;
- tarpeen mukaan perustetaan väliaikaisia toimikuntia, joiden toimintaan voivat osallistua myös järjestöt ja yksityiset ilman SKDL:n jäsenyyttä;
- tarvittaessa perustetaan yhteisiä väliaikaisia neuvottelukuntia, joiden toimintaan SKDL:n eri järjestöt tasapuolisesti osallistuvat;
- pyritään tarkoin harkiten ja SKDL:n sääntöjä tarkistaen muodostamaan SKDL:n pättävät elimet keskuksessa ja piireissä siten, että ne entistä enemmän vastaavat yhteistoimintajärjestön luonnetta ja ovat kokoonpantuja SKDL:n ja sen jäsenjärjestöjen valitesemista edustajista.
Lähtien SKP:n kaikinpuolisesta kehittämisestä ja voimistamisesta marxilais-leniniläisenä työväenpuolueena ja siitä, että SKDL monipuolistuisi ja laajenisi yhteistoimintajärjestönä, SKP pitää tärkeänä mahdollisimman perusteellista selvitystä SKDL:n kehitysmahdollisuuksiata huomioon ottaen yhteiskunnassa tapahtuvat rakenteelliset, väestölliset, poliittiset ym. muutokset. Tämän selvittelyn tulisi tapahtua yhteistoiminnassa SKDL:n kanssa ja siihen tulisi saada mukaan henkilöitä, jotka kuulumatta SKDL:oon tuntevat kiinnostusta sen kehittämiseen sekä omaavat tietoa ja kokemusta yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimisessa.
SKDL:N LUONTEESTA JA TEHTÄVISTÄ
(hyväksytty Sosialistisen Opiskelijaliiton 7. liittokokouksessa 20-21.3.71)
SKDL on kommunistien, sosialistien ja muiden edistyksellisten voimien yhteistyöjärjestö. Jo ensimmäisessä periaateohjelmassaan SKDL määritteli tavoitteikseen kapitalismin riistosta vapaan, kukoistavan ja edistyksellisen Suomen luomisen. SKDL:n toiminnan pääsisältönä on aina ollut taistelu monopolien valtaa vastaan demokratian, yhteiskunnallisen edistyksen ja rauhan ulkopolitiikan puolesta.
SKDL, kapitalismin oloissa toimiessaan, ei ole kyennyt yhdistämään piiriinsä läheskään kaikkia monopolienvastaisia voimia. Tieteellisteknisen vallankumouksen jouduttama kapitalismin kaikkien ristiriitojen syveneminen, kapitalismin yhä ilmeisempi kyvyttömyys ratkaista synnyttämiään valtavia ongelmia, monopolipääoman yhä tuhoisammaksi käyvä hyökkäys kansaa ja demokratiaa vastaan, pakottaa tulevaisuudessa yhä laajemmat väestöpiirit taisteluun monopoleja vastaan. Tämän vuoksi SKDL:oa tulee edelleen kehittää nimenomaan laajana yhteistyöjärjestönä, luokkaliittona, jossa erilaiset monopolien sortamien luokkien ja väestökerroksien edustajat voivat olla yhteistyössä työväenluokan puolueen, kommunistisen puolueen, kanssa kansanvallan ja yhteiskunnallisen edistyksen puolesta. Samanaikaisesti SKDL pyrkii laajaan yhteistyöhön kaikkien demokraattisten, edistyksellisten poliittisten voimien kanssa.
Pyrkimys muodostaa SKDL:sta vain kommunistien ja tietoisten sosialistien järjestö kaventaa SKDL:n liikkuma-alaa ja rajoittaa sen toimintamahdollisuuksia.
Viime vuosina on SKDL:n piirissä esiintynyt tendenssejä, jotka merkitsevät pyrkimystä kehittää SKDL itsenäiseksi puolueeksi. Tästä eräänä osoituksena ovat joidenkin vasemmistososialistien ja kommunistien vaatimukset, joiden mukaan kansandemokraattisen liikken kommunistien olisi noudatettava ainoastaan eduskuntaryhmänsä tai SKDL:n johtoelinten päätöksiä puolueensa ohjeista välittämättä. Pyrkimykset SKDL:n rajoittamiseen esim. SKDL:n
Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestöjen vuosikokouksissa, SKDL:n liittokokouksessa päätettäessä SOL:n edustuksesta SKDL:n liittohallituksessa jne. osoittavat myös tämän suunnan. Tällainen kehitys on torjuttava kehittämällä nimenomaan liiton yhteistyöjärjestöluonnetta.
SKDL:n piirissä tapahtuvan yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on ideologisten eroavuuksien tiedostaminen ja yhteistyöosapuolien itsenäisyyden tunnustaminen. On torjuttava yritykset kehittää SKDL:lle jonkinlainen epämääräinen yleissosialistinen ideologia. Yhteistoimintaa on kehitettävä konkreettisten toimenpiteiden pohjalta ideologisista eroista huolimatta.
Helsingin Demokraattinen Yhdistys 1976-02-09
